Historia

Koulutusveneellä tiedot taidoiksi

Teksti Teuvo Paju

Seuramme navigointikoulutus painottui kymmenen ensimmäistä vuotta teoriaopetukseen. Liekö syynä ollut ulkopuoleltakin tullut arvostelu liiasta kirjaviisaudesta, kun hallitus vuonna 1976 teki päätöksen oman koulutusveneen hankkimisesta. Uusille veneettömillekin laivureille haluttiin tarjota mahdollisuus soveltaa opittua teoriaa käytännössä ja samalla houkutella heitä osallistumaan seuran navigointikilpailuihin.

”Laivat ovat puuta..”

Kommodori Jouko Nurmisen johdolla seuran delegaatio teki vierailun Merikarvialle tapaamaan sikäläistä venemestari Esko Rantamaata. Veistämöllä oli valmisteilla mäntyrunkoinen kalastajamallinen vene, johon väkemme ihastui niin. että tilaus tehtiin saman tien. Veneen piti valmistua kesäksi 1977, mutta kun veistäjästä ei vielä syksylläkään kuulunut mitään, tehtiin uusi matka Merikarvialle. Paikan päällä selvisi, että Rantamaa oli tilapäisessä talousahdingossa joutunut myymään meille tarkoitetun rungon ja uudesta yrityksestä oli vasta emäpuu paikallaan ja runkolaudat parvella odottamassa. Lopulta vene tuotiin Mältinrantaan kesällä 1978. Valmiusaste ei ollut ihan sitä, mistä oli sovittu. Veneen viimeistely ja varustelu tehtiin sitten omana työnä tutuissa maisemissa kosken rannalla. Käytetty Volvo Penta petroolikone hankittiin Tauno Lundströmin vinkin perusteella Kotkasta. Vesillelaskun päivä koitti vihdoin 7.6.1979 ja alus pääsi omalle paikalleen Pajasaaren laituriin. Hallituksen järjestämässä nimikilpailussa vene sai nimen ”Delta Fii”. Purjehduskausi käynnistyi välittömästi, sillä jo seuraavana päivänä oltiin mukana veneilijöiden tervehdyksessä 200-vuotiaalle Tampereelle. Heti ensimmäisenä kesänään vene osallistui peräti seitsemään kilpailuun erilaisilla miehistöillä. Delta Fii palveli ansiokkaasti sekä koulutuskäytössä että tukikohtien huoltotehtävissä aina kesään 1992 asti, jolloin hallitus totesi, että ainakin koulutuskäyttöä ajatellen alukselle on tehtävä jotain.

”tai sitten rautaa”

Hallitus pohti ja vertaili kokouksissaan tuon syksyn aikana erilaisia vaihtoehtoja. Raimo Lahti oli saanut vinkin omavalmisteisesta teräsveneestä, jota yksityinen myyjä kauppasi Kuopiossa. Seuran viisihenkinen delegaatio lähetettiin venettä tutkimaan ja koeajamaan. Kuopiossa ryhmämme teki varttitunnin lapiotöitä, jotta ”Sinikka” saatiin esiin lumikuorman alta. Koeajo meinasi tyssätä siihen, että Sinikka päätti oikutella eikä suostunut lähtemään käyntiin. Neljä tuntia sitkeätä yritystä apuakkujen kera tarvittiin, ennen kuin Mersun 4-sylinterinen diesel heräsi eloon ja pääsimme tunnin verran ajelemaan Kallavedellä. Hintaneuvottelu, jossa käytimme tietysti käynnistysongelmia törkeästi hyväksemme tinkimisessä, johti sitten kaupan päättämiseen. Myyjä lupasi hoitaa veneen ylösoton kuljetusautoon ja niinpä 24.10.1992 vene olikin sitten turvallisesti Tampereen Myllypurossa Soraseulan hallissa, josta sille oli varattu talvisäilytyspaikka.

Sinikan ehostaminen koulutuskäyttöön aloitettiin välittömästi. Ostotilanteessa jo oli todettu, että tarpeita on runsaasti ihan perusasioidenkin suhteen. Ensimmäisen talven aikana saatiin kuitenkin aikaan huomattavan paljon kiitos aktiivisen talkoojoukon. Esimerkiksi veneen kaikki sähköjohdot uusittiin. Uutta piuhaa vedettiin noin 700 metriä. Talkooporukan nokkamiehenä puuhannut Matti Mäkelä laskeskeli, että 1500 talkootuntia oli takana, kun vene laskettiin vesiin 15.5.1993. Kun veneen nimi ei mitenkään viitannut seuraan, järjesti hallitus nimikilpailun. Voittajaksi seuloutui ehdotus ”Navis”, joka juhlallisissa vihkiäisissä Pajasaaren laiturissa 29.5.1993 kuohujuoman kera vahvistettiin. Veneestä tosin tuli kansan suussa hetimiten Naviska. Eikös se ole niin, että nimen pitää olla kolmitavuinen vokaaliin päättyvä naisen nimi. Vuosien varrella venettä on sitten vähitellen paranneltu ja varusteltu vastaamaan nykypäivän veneily- ja navigointikoulutuksen tarpeita, jotka se kunnialla on täyttänyt. Naviskan veneisäntinä ja koulutusalusvastaavina ovat Matti Mäkelän lisäksi toimineet Seppo Heinonen, Reijo Koivuniemi, Rauno Pauni, Pentti Sunell ja Kalle Louhimo.

kuva-2

Delta Fiin vesillelasku – taustalla sittemmin tulipalossa tuhoutunut venevaja

kuva-1

Kölipuu valmiina – venemestari Esko Rantamaa ja Reijo Leivaara tarkastelevat työtä

kuva-3

Delta Fiin vesillelasku – Reijo Leivaara ja Pekka Tuominen valmistelevat venettä          ajokuntoon  – tässä lienee menossa pilssipumpun esitäyttö

kuva-5

Delta Fii tulossa aamusumussa Kurun satamaan.

koulutusvene 4.tif

Sinikka odottaa koeajoa – ensin kuitenkin on tehtävä lumitöitä

kuva-7

Apuakkuja ja aikaa tarvittiin, mutta koeajolle päästiin Kallavedelle

kuva-8

Olkoon nimesi Navis – kasteen suoritti Raija Suonpää

kuva-9

Vesille venheen mieli – talven talkoot ovat takana ja vene vesillelaskukunnossa